{"id":169,"date":"2025-01-30T03:17:53","date_gmt":"2025-01-30T03:17:53","guid":{"rendered":"https:\/\/norboats.fi\/?p=169"},"modified":"2025-01-30T03:26:21","modified_gmt":"2025-01-30T03:26:21","slug":"limisaumakonfrenssi-tanskassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/norboats.fi\/index.php\/2025\/01\/30\/limisaumakonfrenssi-tanskassa\/","title":{"rendered":"Limisaumakonfrenssi Tanskassa"},"content":{"rendered":"\n<p><em>Nordisk Immamateriel Kulturarvskonference<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Syyskuussa 2023 osallistuin Tanskan Roskilden ja Hoelbaekin kaupungeissa limisaumakonferenssiin,<\/strong> jossa p\u00e4\u00e4sin my\u00f6s ensi kertaa purjehtimaan viikinkialuksella sek\u00e4 seuraamaan tanskalaista perinteist\u00e4veneenveistoa. Limisaumainen rakennustekniikka hyv\u00e4ksyttiin Unescon aineettomien perint\u00f6jen listalle 2022, joten tapahtuman aihe oli aineeton kulttuuriperint\u00f6.<\/p>\n\n\n\n<p>Sain kutsun matkalle Suomen Museovirastolta ja minulla oli kunnia olla mukana Museovirastonerikoisasiantuntija <strong>Leena Marsion<\/strong> luentovuorolla puhumassa Puuveneveist\u00e4j\u00e4t ry:st\u00e4, Kiislatyyppiveneest\u00e4 sek\u00e4 Suomen puuvenekoulutuksen tilanteesta. Suomen \u201ddelegaatioon\u201d kuuluivat my\u00f6s Kuggom -perinnekeskuksesta <strong>Esko Taanila<\/strong> ja <strong>John Stenberg<\/strong>, jotka esitteliv\u00e4t Kuggomin toimintaa. Lis\u00e4ksi Suomesta oli mukana Ahvenanmaalta \u00c5lands Sk\u00f6tb\u00e5tsr\u00f6rening sek\u00e4 veist\u00e4j\u00e4 <strong>Madeleine Harms <\/strong>Maarianhaminasta. <\/p>\n\n\n\n<p>Osallistujia tapahtumaan oli rekister\u00f6itynyt 130. Pohjoismaat olivat kaikki edustettuina ja kansallislippujaolikin mukana kaikkiaan kahdeksan; Suomi, Ahvenanmaa, Ruotsi, Norja, Tanska, F\u00e4rsaaret Saame jaIslanti. Keskustelut ja esitykset tapahtuivat p\u00e4\u00e4asiassa tanskaksi, norjaksi ja englanniksi.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Useampip\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 tapahtumassa oli monipuolinen ohjelma aina mielenkiintoisista puhujaesityksist\u00e4 veist\u00e4m\u00f6vierailuihin ja viikinkialuksilla purjehtimiseen. <\/strong>Roskilden viikinkimuseo tarjoaa perinteisenviikinkiaikaan paneutuvan museon lis\u00e4ksi oman pikku satamakyl\u00e4n, jossa p\u00e4\u00e4see tutustumaan vanhoihinammatteihin, kuten veneenveistoon k\u00f6ydenvalmistukseen. Veist\u00e4m\u00f6ll\u00e4 on ulkona taivasalla ty\u00f6n allaviikinlaivoja vanhoin ty\u00f6menetelmin. Sis\u00e4ll\u00e4 hallissa on nykyiaikaisin puunty\u00f6st\u00f6konein varusteltuveist\u00e4m\u00f6, jossa p\u00e4\u00e4osin paikallisesta tammesta veistet\u00e4\u00e4n perinteisi\u00e4 limisaumaisia puuveneit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Roskilden museon satama-altaassa on n 20-30 puupurjealusta, joista osa on tarkkoja viikinkiajanreplikoita. Alukset ovat purjehdusvalmiudessa ja niill\u00e4 vied\u00e4\u00e4nkin yleis\u00f6\u00e4 purjehduksille. Lis\u00e4ksimuutama laituri koostuu k\u00e4sitt\u00e4\u00e4kseni yksityisk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevista puupurjeveneist\u00e4.K\u00e4vimme kolmituntisella purjehduksella yhdell\u00e4 Roskilden veneell\u00e4, joka oli kopio muinaisestaviikinkialuksesta purjeita my\u00f6ten. Veneeseen mahtui 12 henke\u00e4 istuen pareittain vieretysten. Satamasta l\u00e4hdettiin soutaen ja satamaan my\u00f6s palattiin takaisin soutaen, kun ensin oli opeteltu tanskankieliset soutukomennot. <\/p>\n\n\n\n<p>Veneen ollessa Roskilden sataman pienemm\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 saimme kuulla kapteeniltasuurimpien viikinkialusten kantaneen aikoinaan jopa yli sata ihmist\u00e4. Soutaminen tuntui kevyelt\u00e4, toki vastatuulikin oli kevyt. Purjehdus oli leppoisaa, vaikka aluksi miehist\u00f6ll\u00e4 olikin haastetta oppia yksinkertaisen rikin k\u00e4ytt\u00e4minen yhteisty\u00f6n\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p>Leena Marsion esityksen teema oli tapahtuman j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n taholta ennalta m\u00e4\u00e4ritelty koskemaan koulutuksen osuutta aineettomassa kulttuuriperinn\u00f6ss\u00e4. Muodostimme esityksen dialogina ja kerroimme mm. nykytilanteesta puuvenekoulutuksesta Suomessa ja pohdimme syit\u00e4 t\u00e4m\u00e4nhetkiseen tilanteeseen, jossa koulutuksia on ajettu alas. Samalla k\u00e4ytiin l\u00e4pi my\u00f6s yhdistyksemme toiminnan p\u00e4\u00e4piirteet sek\u00e4 esiteltiin Kiisla -tyyppivene ensimm\u00e4isen\u00e4 konkreettisesti toteutuneena Unesco -limisaumahankkeena.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Puuveneveist\u00e4jien toiminta her\u00e4tti kiinnostusta,<\/strong> sill\u00e4 ainakaan Tanskassa tai Norjassa veist\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t ole j\u00e4rjest\u00e4ytyneet oman yhdistyksen alle. <\/p>\n\n\n\n<p>Holbaekin kaupungissa puolen tunnin junamatkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Roskildesta toimii paikallinen rannikkoyhdistys <a href=\"https:\/\/www.instagram.com\/kystlivholbaek\/\" data-type=\"link\" data-id=\"https:\/\/www.instagram.com\/kystlivholbaek\/\">Holbaek Kystlivet<\/a>. T\u00e4m\u00e4 kaupungin voimakkaasti tukema instituutio ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 viisi vakituista ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4ja omistaa kohtalaisen suuren veneveist\u00e4m\u00f6tilan sataman yhteydess\u00e4. Veist\u00e4m\u00f6ss\u00e4 veistet\u00e4\u00e4n perinteisi\u00e4puuveneit\u00e4 p\u00e4\u00e4osin talkoovoimilla muutaman palkallisen ammattilaisen ohjaamana. Osa veneist\u00e4 valmistuu nuorten tekem\u00e4n\u00e4. Tiloissa my\u00f6s s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n ja korjataan vanhoja puuveneit\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p><strong>Holbaekissa pidettiin my\u00f6s konferenssin virallisemman osuuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s<\/strong>, eli pohjoismaisen limisaumaveneiden peruskirjan (charter) esittely ja allekirjoitus. T\u00e4m\u00e4 asiakirja allekirjoituksineen linjaa yhteisty\u00f6t\u00e4 tuleville vuosille limisaumaisen puuveneen ymp\u00e4rill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Charterin allekirjoituksen j\u00e4lkeen j\u00e4rjestettiin Holbaekin veist\u00e4m\u00f6ll\u00e4 luonteeltaan messutyylinen tilaisuus, jossa my\u00f6s Kuggom -perinnekeskuksella sek\u00e4 \u00c5lands Sk\u00f6tb\u00e5tf\u00f6reningalla oli omat esittelyp\u00f6yt\u00e4ns\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p>Veneveist\u00e4m\u00f6ll\u00e4 oli ty\u00f6n alla 7 uutta puuvenett\u00e4 kokoluokassa arviolta 3-7 metri\u00e4. Kaksi oli tanskalaisen veneenrakentajakoulun, pari eri pienyritt\u00e4jien ja loput eri yhdistysten talkoot\u00f6it\u00e4. Osa keskener\u00e4isist\u00e4 veneist\u00e4 oli ilmeisesti tuotu tilaisuutta varten veist\u00e4m\u00f6lle muilta pienemmilt\u00e4 veist\u00e4m\u00f6ilt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Saimme tapahtuman aikana runsaasti kehuja ja kiitosta esityksest\u00e4mme. <\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tapamme verkostoitua kotimaassa yhdistyksen\u00e4 her\u00e4tti suurta kiinnostusta <\/strong>ja tuntui olevan monille skandinaaveille suorastaan valaisevaa. My\u00f6s Kiisla -tyyppivene her\u00e4tti paljon kiinnostusta etenkin paikallisille uusilta tuntuvilla materiaalivalinnoilla ja ideasta laajentaa Kiislan kautta puuvenepiirej\u00e4. Korostin esityksess\u00e4, ett\u00e4 Kiislan tarkoitus ei olekaan vied\u00e4 sijaa perinteisilt\u00e4 puuveneilt\u00e4 ja puuvenetekniikoilta, vaan tuoda puuveneiden pariin sellaisia veneilij\u00f6it\u00e4, jotka eiv\u00e4t muutoin ostaisi puuvenett\u00e4. Mainittava on, ett\u00e4 perinteinen limisaumaperinne tuntuu olevan Skandinaviassa paljon vakavammin otettava asia kuin koti-Suomessa, joten koin kohtalaista j\u00e4nnityst\u00e4 ennen esityst\u00e4ni Kiislasta. Mutta vastaanotto oli hyv\u00e4. My\u00f6s Kuggomin puuveneisiin liittyv\u00e4t tutkimukset ja puuvenemallisto -sivusto her\u00e4ttiv\u00e4t yleis\u00f6ss\u00e4 kiinnostusta.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Leena Marsio korosti puheessaan tulevia toimia el\u00e4v\u00e4n kulttuuriperinn\u00f6n suojelemisessa. <\/strong>Mitk\u00e4 ovat toimet, joilla jatketaan ty\u00f6t\u00e4? Verkostoituminen ja tulevien yhteistapahtumien sek\u00e4 koulutustilanteen parantaminen ainakin ovat toimia, joiden eteen on teht\u00e4v\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Mit\u00e4 muuta ovat toimijat niin meill\u00e4 kuin Skandinaviassakin valmiita tekem\u00e4\u00e4n? T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 toimivia ammattiin valmistavia puuvenekouluja l\u00f6ytyy pohjoismaista kaksi, yksi Norjasta ja yksi Tanskasta. Suomen viimeinen koulu ajettiin alas kev\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/p>\n\n\n\n<p>Oppisopimuksia ja kansalaisopistotyyppist\u00e4 koulusta l\u00f6ytyy enemm\u00e4n. Suomessa voitaisiin ottaa mallia Tanskasta ainakin valtiollisella ja kunnallisella tasolla, sill\u00e4 \u201drannikkokulttuuri\u201d eli puuveneill\u00e4 purjehdus, perinteinen kalastus ja luontoretket tuntuvat olevan hyvin lasten ja nuorten koulujen ohjelmassa. My\u00f6s puuveneiden ja t\u00e4h\u00e4n liittyvien perinteisten k\u00e4sity\u00f6alojen kuten k\u00f6ysien valmistaminen on osana peruskoulun opetussuunnitelmaa, osin toki vapaaehtoisena opetuksena, mutta kuitenkin.<\/p>\n\n\n\n<p>Tutustuessa muiden pohjoismaiden toimintoihin puuveneiden ymp\u00e4rill\u00e4 p\u00e4\u00e4simme tekem\u00e4\u00e4n paljon arvokasta verkostoitumisty\u00f6t\u00e4. Tuntuu, ett\u00e4 me suomalaiset olemme yhdistysasioissa osaavia ja voisimme vied\u00e4 osaamista ehk\u00e4 my\u00f6s joihinkin muihin pohjoismaihin. Kaikki puuveneen n\u00e4kyvyys on puuveneelle hyv\u00e4ksi, my\u00f6s Suomessa. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kansallisella tasolla Norjalla ja Tanskalla tuntuu olevan kohtalaiset yhteydet kesken\u00e4\u00e4n ja jonkinlainen oma maansis\u00e4inen yhteis\u00f6ns\u00e4 rannikkoyhdistysten muodossa, mutta esimerkiksi Islannin ja Ruotsin osalta tilanne j\u00e4i huolestuttavan ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iseksi. My\u00f6s F\u00e4rsaarten tilanne vaikuttaa heikolta.<br><\/p>\n\n\n\n<p>Pieness\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4mme her\u00e4si my\u00f6s ajatuksia, voisiko Suomessa ottaa mallia Tanskan ja Norjan rannikkoyhdistyksist\u00e4. Esimerkiksi perinteiseen vesill\u00e4 liikkumiseen perustuva koko maan kattava yhdistys, jossa puuveneet olisivat n\u00e4kyv\u00e4 osa. Yhdistys veisi etenkin lapsia ja nuoria purjehtimaan, kalastamaan ja retkeilem\u00e4\u00e4n. N\u00e4in aineeton kulttuuriperint\u00f6 siirtyisi nuorille polville ja n\u00e4kyisi paremmin arjessa. Toiminnan osaksi kasvaisi my\u00f6s veneiden huoltoon liittyv\u00e4\u00e4 kansalaistoimintaa.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 Unesco -julistus ei j\u00e4\u00e4 vain yhdeksi sulaksi hattuumme tai julisteeksi sein\u00e4lle, vaan ty\u00f6t\u00e4 jatketaan, ett\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n uusia yhdist\u00e4vi\u00e4 toimia!<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Henrik Norri<\/strong><br>venemestari<br>Norboats ky<br>Puuveneveist\u00e4j\u00e4t ry<br><br>Kuvateksti: Purjehdusta viikinkialuksen replikalla Roskilevuonolla. Kuvassa vasemmalta tanskalainen<br>veneenveist\u00e4j\u00e4opiskelija, per\u00e4simess\u00e4 paikallinen rannikkoyhdistysopettaja sek\u00e4 veneenveist\u00e4j\u00e4 F\u00e4r &#8211;<br>saarilta.<\/p>\n\n\n\n<p>Kuva 2 veist\u00e4m\u00f6kuva Roskildesta, Viikinkimuseo.<br>Kuvateksti: Viikinkimuseon veist\u00e4m\u00f6. Paikallisesta tammesta veistetyt purjeilla liikkuvat kalastusalukset<br>ovat tukevarakenteisia.<br>Kuva 3 Suomen delegaatio.<br>Kuvateksti. Suomen ryhm\u00e4. Vasemmalta John Stenberg, Leena Marsio, Henrik Norri ja Esko Taanila<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Nordisk Immamateriel Kulturarvskonference Syyskuussa 2023 osallistuin Tanskan Roskilden ja Hoelbaekin kaupungeissa limisaumakonferenssiin, jossa p\u00e4\u00e4sin my\u00f6s ensi kertaa purjehtimaan viikinkialuksella sek\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-169","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/norboats.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/169","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/norboats.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/norboats.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/norboats.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/norboats.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=169"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/norboats.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/169\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":172,"href":"https:\/\/norboats.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/169\/revisions\/172"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/norboats.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=169"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/norboats.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=169"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/norboats.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=169"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}